12 maaliskuuta 2014

Sintra




“Tämä viikko otetaankin sitten levon kannalta.“ Niin sanoi neuvolalääkäri, kun kävin toistuvien supistelujen takia vastaanotolla. Ei auta ei, mikä on vauvan parhaaksi on myös minun. Kyllä tuntuu siltä, että lepo auttaa ja keho sekä mieli on nyt paljon rennompi.Vaikka oikein mitään ei jaksa eikä pysty tekemään, niin sen tein että postiin autolla hurautin nämä tilatut verhot hakemaan. Kuten aiemmin kerroin vanhempani olivat meillä pari viikkoa sitten ja miesväki asensi ne kauan odotetut verhokiskot kahteen makuuhuoneeseen.
Verhojen valinnassa olen varmasti mailman rantuimmasta päästä. En ole oikein verhoihmisiä ja olisin nytkin pärjännyt melkein ilman. Valo on nimittäin juuri se juttu, joka minusta tekee tilasta kauniin ja avaran. Tuntuu että verhot vain tukehduttavat valon. Mutta pakko myöntää, että  tuovathan verhot vähän pehmeyttä makuuhuoneeseen. Onnekseni Vallilalla on kaunis graafinen Sintra kuosi. Kangas päästää kauniisti valoa läpi, mutta on silti napakka.

 Makuuhuone saa toistaiseksi olla tässä kuosissaan. Kohtahan sinne tuodaan pinnasänky, joka on appiukollani työn alla. Näin vilkaisun sängystä ja huokailin, kun siitä tulee niin sievä. En malta odottaa koska sen kotiutamme. Pinnasängynpehmustekin on jo kuukausia sitten ommeltu ja samoin pari pussilakanaa.

2 kommenttia: