Kevätkattaus

Nyt pitää kyllä vähän kehaista. Tulin nimittäin viikonloppuna töistä kotiin ja meillä oli niin siistiä. Puoliskoni oli siivonnut kodin, käynyt hakemassa kukkia ja tehnyt vielä ruokaa. Niin nautittiin lehtipihvejä, salaatin ja lankkuperunoiden kera.

 Meitä oli tällä kertaa paikalla kolme syöjää, sillä isäni majaili viikonlopun meillä. Syystä, että käytiin katsomassa sairaalassa äitiäni, joka loukkasi jalan polkupyörällä ajaessa. Olemme odottaneet koko viikonlopun, että äiti pääsisi leikkaukseen ja pääsisi parantelemaan murtunutta jalkaansa. Mutta resurssit on kuulemma mitkä on ja kiireisimmät hengenvaarassa olevat menevät leikkausjonon ohi. Eli yhä odotellaan. Tänään alkaa jo viides odottelupäivä. Onneksi muuten vointi on hyvä. Mitä nyt kaikilla meinaa mennä hermot odottelemisesta.

Me suunnitellaan joka päivä uutta kotia. Kohta alkaa tulemaan remppapostauksia tännekin. Ei malteta odottaa, että päästään uuden kodin kimppuun. Avaimet saadaan viimeistään 15.5 ja siitä se lähtee. Luultiin, että asuntokauppa on reilua peliä ja kaikki menee muitta mutkitta, mutta me ensiasunnon ostajina ja untuvikkoina lopulta melkein laadittiin kauppakirja. Kohta saatte kuulla lisää. Niin ja hei, oppari on palautettu!